Kimmo Kautio Kokoaan Suurempi Suomi

Sanktioiva työvoimapolitiikka on menneestä maailmasta

Työllisyyspolitiikkaan uppoaa vuosittain tolkuttomasti rahaa. Ei ole yhdentekevää, miten tämä raha käytetään. Tällä saralla on viime vuosina tehty ihan ”kohtuullisia” avauksia. On tehty työllistämiseen liityviä kuntakokeiluja, pyritty toteuttamaan nuorisotakuuta ja kiinnittämään TE-toimiston asiakasryhmissä aktiivisesti huomiota työttömyyden alkuvaiheeseen. Kolmen kuukauden rajasta tehtiin kriittinen raja, jonka jälkeen työllistyminen - kuulemma - olennaisesti vaikeutuu.

--

Aktiivista työvoimapolitiikkaa on tehty Suomessa mitä erilaisimmissa muodoissaan aina jostain 40-luvun lopun lapiolinjoista ja risusavotoista asti. 90-luvulla liian kalliiksi havaitun kuntien työllistämisvelvoitteen ympyrä sulkeutui - toivottavasti lopullisesti - niin sanottuun Paltamon malliin vuonna 2012. Työvoimapolitiikka on ikiliikkuja, jossa pyörä keksitään tasaisin väliajoin uudelleen, mutta yksi on ja pysyy: Työttömän turmaksi suunniteltu byrokratialabyrintti. Suomalainen aktiivinen työvoimapolitiikka kiteytyy –edelleen vuonna 2015 – lauseeseen ”risusavottaa sanktioiden uhalla”. Tätä modernia 40-lukulaista näkemystä ovat viimeisimpinä viljelleet mm. kykypoliitikot Paula Risikko ja Pia Kauma, jotka perin kokoomuslaiseen tapaansa ovat kehitelleet vanhoille asioille uusia nimiä. Nyt puhutaankin osallistavasta sosiaaliturvasta, jonka kuulemma ”kannustaisi” työhön.

Kannustaminen sanktioiden uhalla on jotakuinkin suomalaisuuden syvintä olemusta; se on kuin suomalainen fanikulttuuri urheilussa; omia kannustetaan mieluiten haukkumalla vastustajia. Ja toki omiakin, jos aihetta on. Ja onhan sitä. Kun suksi ei luista, peli ei kulje tai töitä ei saa, se on tietenkin jokaisen oma vika.

Suomalainen urheiluvalmennus on tässä kohdin onneksi jopa aikaansa edellä. Autoritäärisen johtamisen ja pää punaisena huutamisen kulttuuri on pikkuhiljaa siirtynyt historian lehdille. Jopa lajeista maskuliinisimmassa, jääkiekossa, on siirrytty osallistavaan johtajuuteen, mikä ei muuten tässä yhteydessä tarkoita sitä, että urheilijoita ohjataan kyykyttämisen tai palkan pienentämisen uhalla haluttuun suuntaan. Mikäli työttömyysetuuden leikkaamisen uhalla on paras mahdollinen kannustava vaikutus, niin miksi tätä oppia ei sovelleta esimerkiksi yritysjohtajien sopimuksissa?

--

Yhteiskuntamme kyvyttömyys tarpeellisiin rakenneuudistuksiin konkretisoituu työhallinnossa. Samantyyppisiä ratkaisuja on pyöritelty monenlaisissa, muodollisesti pätevissä työryhmissä kohta kahdeksankymmentä vuotta. Kultasuoneen osuttiin kuitenkin vasta vuonna 2010, kun keksittiin ryhtyä tukemaan työnhakijan omaehtoista opiskelua työttömyysetuudella. Valitettavasti tämänkin uudistuksen yhteydessä porattiin byrokratialabyrinttiin uusi kolo, josta on tähän päivään mennessä pudonnut jo moni uudelleen opiskelusta innostunut, jonka into on tapettu mielivaltaisella tarveharkinnalla, kun tilastoista on kylmästi katsottu alan työttömien määrä ja jätetty opiskelumahdollisuus myöntämättä.

Työttömyysetuuden käyttö opiskelun tukirahana on kuitenkin loppujen lopuksi vain byrokratian valeasuun puettua maalaisjärkeä, joka on työttömiltä edelleen toisaalta kielletty. Jos esimerkiksi menee työttömyysetuudella ollessaan aloittamaan omaehtoisesti työssäkäyville suunnatut laajahkot monimuoto-opinnot, voidaan työnhakija katsoa päätoimiseksi opiskelijaksi, jolla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Samanlainen yllätys voi tulla, jos osallistuu työttömyysaikana esimerkiksi puolison harjoittamaan yritystoimintaan. Tällaisestä järjettömästä lainsäädännöstä löytyy edelleen useita esimerkkejä työ- ja elinkeinohallinnosta.

Lainsäädäntö työvoimapolitiikan taustalla on tavoitteisiin nähden auttamattoman vanhentunutta ja ristiriitaista. Rakenteellisten uudistusten hitaus hallinnonalalla kielii vain ja ainoastaan siitä, että laista ja sen aiheuttamasta byrokratian pyörittämisestä on tullut TE-toimistojen pääasiallinen työ ja tarkoitus. Mitä jos lopetettaisiin järjetön byrokratia ja palautettaisiin TE-toimistot ydintoimintansa, eli työnvälityksen äärelle ja palattaisiin verkosta ja puhelinlinjoilta takaisin inhimilliseen kohtaamiseen?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Pekka Pylkkönen

No hullu systeemihän meillä tietysti on. Aktiivisuudesta rankaiseminen on sitä kaikkein huonointa politiikkaa. Tämä näkyy parhaiten juuri työttömyydestä vs. Opiskelusta maksettavissa tuissa.

Optimitilanteissa työvoimapolitiikalle olisi tietysti määritelty selkeät tavoitteet. Tavoitteiden vastaisesta toiminnasta rankaistaan ja tavoitteiden mukaisesta toiminnasta palkitaan. Systeemi olisi reilu, ennakoitava, kannustava ja yksinkertainen.

Itse näen perustulon ykkösvaihtoehtona sen muiden hyvien puolien vuoksi mutta kyllä ns. Osallistava sosiaaliturvakin olisi selkeä parannus nykytilaan. Ainakin veronmaksajat saisivat jotakin rahoittamassa sekopääsysteemin vastineeksi.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Nämä risusavotat eivät antaisi mitään vastiketta koska niiden järjestäminen ja valvonta tulee kalliimmaksi kuin niiden tuottama hyöty.

Pekka Pylkkönen

Järjestäminen ja valvonta lienevät käsipareista kiinni ja niitä meiltä kyllä löytyy joutilaana.

Lisäksi risusavotta ei ole lainkaan ainoa juttu mitä täällä voisi tehdä. Pelkästään duunariperheiden kipeiden lasten kotihoito olisi todella iso parannus tuottavuuteemme.

Lasten ja nuorten iltapäivätoiminta ja harrastuskerhot, kaupungin puhtaanapito, vanhusten jeesaaminen arkiaskareissa, homekoulujen seinän purkaminen.. Näitä kyllä riittää. Ja jotta siitä palkasta ei ruveta kitisemään niin sosiaaliturvan nimi tietysti muutettaisiin palkaksi.

En voi käsittää että miksi me pidämme satoja tuhansia käsipareja kotona hengailemassa kun samalla rahalla niistä saataisiin iloa kaikille.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #4

Tuo vaatii organisointia eli on investoitava koneiisin ja laitteisiin.Kun risusavotat ovat kaukana asutuksesta niin pitää järjestää kuljetukset ,majoitus,taukotilat, työmaaruokailu , koulutsu koneiden huolto etc

Ja pitää löytää hullu, joka päästää ammattitaidottoman raiskaamaan metsänsä

Tein juuri risusavotan pohjoisessa olevaan metsään, ei sitä tehnyt metsuri vaan koneurakoitsija, jolla oli pikku moto ja haketin+kuorma-auto hakekuljetuksiin
Investointi on varmaan 300000-500000 ja työllistää 2-3 henkeä.

Ei metsuri pärjää enää motolle ja kun pitkäaikaistöttömät ovat pääosin +55-vuotiaita niin ei sellaisia ihmisiä ole koskan ollut metsätöissä, aivan liian raskasta

Aikoinaan 80-luvulla esiteltiin idän-ihmettä, ainoaa metsuria, joka jäi eläkkeelle 65-vuotiaana

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Eihän risusavotoissa hyödystä ole kysekään, vaan kurista ja järestyksestä. ORDNUNG MUSS ES SEIN! Heil! Zumpf! Uberübereitermarrrrscch!

Jouni Nordman

Jos katsomme miten moni asia Ruotsissa tehdään, niin olemme valovuoden päässä niistä. Sillä Ruotsissa oppilaitos ilmoittaa henkilön opi Laaksonen, jolloin hän alkaa saamaan opintotukea. Samalla tavalla toimii koko järjestelmä, joka itse määrittelee mihin tukiin henkilö on oikeutettu. Tämä suomalainen toiminta malli perustuu kateuden, jossa itse henkilöllä pitää olla tietoa mihin on oikeutettu, jossa vielä järjestelmä jättää ihmisiä väliinputoajiksi.

Eli Ruotsista järjestelmä on kansalaisia varten, kun Suomessa kansa on järjestelmä varten. Jolloin järjestelmän tarkoitus myös määrittelee miten se toimii, jolloin Suomalaista järjestelmä voi pitä kehityssuunta hengittävä vielä huutolaisjärjestelmän haikailijoita.

Pekka Heliste

Suhtautuminen työttömiin perustuu talousteorioihin, ei realiteetteihin

Syksy Räsänen oli oikeassa kun hän arvioi, ettei taloustiede ole oikea tiede vaan enemmänkin uskomusoppi tai politiikan jatke

Oikeassa tieteessä , jos havainnot eivät vastaa teoriaa niin teoriaa korjataan esim jos Higgsin bosonia ei olisi löytynyt niin olisi pitänyt korjata teoriaa , ei yrittää luoda keinotekoisia havaintoja tai epäuskottavia selityksiä

Korkman vielä vahvisti asian toteamalla, että taloustiede on enemmän politiikkaa kuin todellista tiedettä

Hyvä esimerkki löytyy työn tarjonnan teoriasta: Meillä oli vuonna 1989 2,5 miljoonaa työllistä ja 80000 työtöntä tarjoamassa työtä. Vuonna 2007 meillä oli edelleen 2,5 miljoonaa työllistä mutta liki 400000 työtöntä ja nyt 2015 2,450 miljoonaa työllistä ja n 500000 työtöntä
Työn tarjonta on kasvanut, mutta se ei ole luonut työtä kuten teoria edellyttää.

Ja kun havainto ei pidä yhtä teorian kanssa niin nämä ns taloustieteilijät ovat ,ei suinkaan korjaamaan teoriaa, vaan syyttämään työttömiä tyhmiksi imbesilleiksi, laiskoiksi, lihaviksi, rumiksi, kouluttamattomiksi , epäsosiaalisiksi, ammattitaidottomiksi. Vihapuhetta on riittänyt kun teoria ei pidä paikkaansa.

Taloustieteen kirjoissa puhutaan myös kannustinloukuista. Kannustinloukku perustuu siihen , että ns taloustieteilijä ajattelee työttömän olevan elukka. Eli eläin ajattelee vain seuraavaa ateriaa ja keskittyy nappaamaan lähimmän suupalan eikä mieti nurkan takana odottavaa kinkkua

Viimeisten tutkimusten mukaan työtönkin on ihminen ja osaa ajatella eteenpäinkin , niinpä se, että menettää vähän tuloja nyt ei haittaa koska työ tarjoaa etenemisen mahdollisuuden ja ansioiden nousun ja sosiaalisen aseman paranemisen

Kyllä jokainen on mieluummin arvostettu jäsen eikä sylkykuppi, jona työttömiä pidetään

Asiasta minulla on empiiristä kokemustakin. Aikoinaan 80-luvulla Suomessa oli työllisyyslaki, joka tarkoitti, että puoli vuotta työttömänä olleelle piti valtion tai kunnan tarjota työtä, siis oikea työsuhde kaikkine etuineen.

Olin siihen aikaan valtiolla töissä ja hoitelin noita työllisyysasioitakin aina välillä. Siihen aikana kannustinloukutkin olivat paljon suurempia, kun korvaustasot olivat aivan eri luokkaa kuin tänään. Kuitenkin 95 % lähti töihin aivan mielellään, koska se avais pään työlämään.

Ja kun työsuhde oli aito niin se ei leimannut ihmistä luuseriksi kuten nykyaikaiset tempputyöllistämiset tekevät

ulf fallenius

Niin tai näin kaikki työ riippuu kysynnästä ja kuin ei ole kysyntää niin ei ole työtä niin helppoa se talous on.Ei auta mitkään takuut.

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Esittämäsi korostaa perustulon käyttöönoton välttämättömyyttä. Sen on syytä olla porrastettu ja lähtötasoltaan riittävä toimiakseen realistisesti. Elinkustannukset maassa vaihtelevat, mutta yleisesti ottaen tuo taso on 1000 euron luokkaa, ei missään nimessä pari-kolmesataa euroa. Porrastuksella päästään siihen, että tulojen kasvaessa riittävästi, perustulon merkitys lakkaa. Työllistymisen ja työllistämisen kynnys laskee, ja niinpä myös osatyöllistyminen ja -työllistäminen käyvät kannattavammiksi. Parhaassa tapauksessa laillistettu varkaus eli työvoimavuokraamojen toiminta vähenee.

Nyt meillä pidetään monenlaista potentiaalia väkisin uinumassa, eikä se ole hyväksi yksilöille sen enempää kuin koko yhteisöllekään.

Pekka Heliste

Perustulosta tulee yritystuki,sillä yritykset voivat tiputtaa palkkoja 1000 eurolla kuussa

Käyttäjän fazerinsini kuva
Jouni Suonsivu

Yksien ongelmienn ratkaisu voi toki johtaa toisiin ongelmiin. Kuitenkaan asia ei ole niin yksinkertainen, kuten esität: ajat tällä takaa tilannetta, jossa henkilö työkentelee yhdelle yritykselle ja ilmeisimmin säännöllisesti tyyppiä täydet tai lähes täydet viikkotyötunnit - tällaisesa lienet enempivähempi oikeassa. Ihmisiä on kuitenkin perin monenlaisissa tilanteissa: meillä on niitä, jotka näkevät viisaimmaksi opiskella - omalta kannaltaan mielekkään eikä ainoastaan työvoimakoulutuksen - toisen pätevyyden, mutta työttömyysurvalla eivät voi sitä tehdä. Tällaiset ihmiset vapautuvat opiskelemaan ja tekemään itselleen sopivan määrän työtä ohessa. Ns. tyypillisiä työsuhteitaha nviime vuodet on syntynyt vähemmän, joten tuo 1000 euroa vähemmän kuukaudessa palkkakustannuksia ei välttämätää ole todellinen ongelma siihen nähden, mitä kaikkea perustulolla pyritään ratkaisemaan.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #10

Epätyypillisten työsuhteiden määrä ei ole kasvanut, ne ovat pysyneet 90-luvulta lähtien suurin pirtein samalla tasolla

Vuokratyöntekijöitä on n 1 % työllisistä

Muutosta on suuresti liioiteltu

http://www.findikaattori.fi/fi/53

Käyttäjän kimmokautio kuva
Kimmo Kautio

"Yritykset voivat pudottaa palkkoja 1000 euroa kuussa"

Eivät voi, ellei työehtoja poljeta.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

Meinaatteko tosiaan että siivoojat rupeavat tekemään neljälläsataa kuussa täysipäiväisesti hommia ellei ay-mafia saa pistää paskaisia näppejään väliin?

Perustulo on hyvä mutta kyllä sen päälle porukan pitää saada neuvotella ihan omat työehtonsa halutessaan. Työntekijällä on kuitenkin jo aika kova neuvotteluasema kun työn tekemättäjättämisestä ei seuraa mitään muutoksia tuloihin.

BTW tonni on vähän liikaa. Ehkä 700e on ok jos se tosiaan sisältää asumistuet ja muut.

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #13

Suomalainen ansiatsee on 2200 puhtaan akäteen, kyllä tuo keskmääräinen ansiosidonnainen 1000 käteen on minusta aika paljon pienempi

Pekka Heliste Vastaus kommenttiin #12

Pitkällä välillä kyllä, kun työttömiä on 500000 niin kyllä kipailu huolehtii palkkojen alentumisesta

Erityisesti pienituloiset ovat huonosti järjestäytyneitä ja heillä ei ola varaa ajaa omia asioitaanLääkärit voivat olla 7 kuukautta lakossa, mutta kauppapiika päivän

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

No jos ne niin haluavat omasta tahdosta tehdä - elää kun voi hyvin töistä kieltäytymälläkin - niin hittoako se sitten sinulle kuuluu. Sinä voit keskittyä neuvottelemaan omista asioistasi. Tai vaikka liittoutua kavereidesi kanssa neuvottelemaan yhdessä.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #15

Juurihan kerroit AY-liikkeen paskaisista näpeistä,vaikka nyt kehotatkin liittoutua.

Käyttäjän tapiokoivisto kuva
Markku Koivisto

Pekka Pylkkönen:"Meinaatteko tosiaan että siivoojat rupeavat tekemään neljälläsataa kuussa täysipäiväisesti hommia, ellei ay-mafia saa pistää paskaisia näppejään väliin?"

Ay-mafia?, Susanna Koskea on näemmä opiskeltu. Siis tätä kokkarinuorten äärioikeistolaista Vihtori Kosola-reinkarnaatiota.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Mitä tarkkaan ottaen olisivat nuo "rakenteelliset muutokset", joita pitäisi tehdä?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset