Kimmo Kautio Kokoaan Suurempi Suomi

Je suis trolli

Tammikuun 7. päivä kuluvaa vuotta tapahtunut terrori-isku Charlie Hebdo –lehden toimitukseen Pariisissa sai läntisen maailman johtajat puhumaan ja marssimaan sananvapauden puolesta. Mukana oli poliittista johtoa myös Suomesta. Kuka vielä muistaa aiheen ympärille kietoutuneen sananvapauskiihkoilun? Sananvapaudesta oltiin niin ylpeitä, että Je Suis Charlie –lausetta toisteltiin siellä sun täällä. Joillakin tahoilla haluttiin jopa kumota laki uskonrauhan rikkomisesta, että saisi kunnolla pilkata profeettoja. Sen sijaan ihan kaikenlaisia mielipiteitä ei meilläkään saa mennä sanomaan, sillä leimakirves heiluu armotta:

http://kioski.yle.fi/omat/venaja-trollit-suomessa

Kyseessä on tyyppiesimerkki artikkelista, jossa ei ole millään tavalla kyse objektiivisesti tarkastellusta trollauksesta yleisenä ilmiönä, vaan jutussa pitäydytään tarkkarajaisesti nimenomaan tietynlaisiin mielipiteisiin liittyvässä trollaamisessa. Edelleenkään ei myöskään sanallakaan mainita, että internet on väärällään aivan kaikenlaisia trolleja, kuten on ollut kautta vapaan ja anonymiteetin sallivan internetin ja keskustelupalstojen historian. Miltei jokainen ikäpolveni edustaja on keskustellut chateissa ja foorumeilla itsekin sekä nimellä että nimettömänä. Käytännössä meissä kaikissa siis asuu pieni trolli.

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Petri Korhonen sanoo Kioskin jutussa, että ”jokaisen Venäjään tai Ukrainaan liittyvän suuremman uutisen yhteydessä nähdään piikki: trolliviestejä lähetetään aiempaan verrattuna moninkertainen määrä.” Jokainen, joka näitä uutiskommenttipalstoja on joskus lukenut, voi todeta, että trolliviestien piikki ei koske ainoastaan venäjämielistä trollausta. Esimerkiksi nimimerkkien takaa lähetetyt ”natoon ja heti” –sisältöiset viestit Venäjä-uutisten yhteydessä vaikuttavat vähintään yhtä systemaattisesti levitetyiltä. Samaan tapaan leviävät käsitykset Putinista sotahulluna imperialistina ja Venäjän näkökulmaa vähänkään ymmärtäviä bloggareita leimataan sosiaalisessa mediassa nimimerkkien takaa putinisteiksi, whataboutisteiksi ja ties miksi.

Sananvapaudessa mielipidevaikuttaminen on sallittua, jopa suotavaa. Myös Venäjä-kysymyksessä. Sananvapaus ja vapaa internet mahdollistavat ainakin toistaiseksi anonymiteetin suojista tapahtuvan verkkokeskustelun. Sitä voi joko pitää moraalisesti vääränä tai ei, mutta edes paatuneena arvorelativistina en kykene sellaiseen älylliseen epärehellisyyteen, että alkaisin jahtaamaan vain jotakin tiettyä agendaa ajavia trolleja, vaikka olisivat jonkun palkkalistoilla kaikki. Mikä estää Venäjän lisäksi muita suurvaltoja tai valtioita toteuttamasta tällaista toimintaa? Ne arvotko, jotka mahdollistavat kyseisen toiminnan? Jos anonymiteetin suojista tapahtuva keskustelu halutaan kieltää vahingollisena, se tulee sanoa ääneen. Jos vahingollisuus riippuu siitä, kuka esittää ja millaista asiaa, ollaan heikoilla jäillä. Mielipiteen perusteella leimaamisen kanssa ei pitäisi kenenkään sananvapauden vakavasti ottavan journalistin leikitellä! On vain hyväksyttävä se tosiasia, että sananvapaus kuuluu myös niille, jotka ovat omasta mielestä tyhmiä ja vääräuskoisia.

Kioskin jutussa todetaan, että ”Venäjä-trollaajat ovat yrittäneet vaikuttaa Suomen valtionjohtoon ja muihin julkisuuden henkilöihin.” Lienee paikallaan muistuttaa, että poliittisiin päättäjiin vaikuttamaan pyrkivä lobbaaminen on vaikkapa Brysselissä ja Washingtonissa miljoonabisnestä. Miksi me itkisimme internetin hiekkalaatikoilla tapahtuvista säälittävistä verkkovaikuttamisyrityksistä, kun esimerkiksi suuryritykset käyttävät poliittisten päättäjiemme voiteluun miljoonia vuosittain? Eikö Venäjä tee tätä valtionyritystensä kautta, vaan lähettää trollit huutelemaan nettiin? Entäpä sitten ideologisia agendoja ajavat puolueet, jotka pyrkivät mielipidevaikuttamaan, kukin omien kanaviensa kautta? Poliittisesti sitoutuneissa medioissa näkökulma eri asioihin on vahvasti värittynyttä, mutta ei suinkaan kaikkialla läpinäkyvää. Moni media ja yksittäiset toimittajat myös esiintyvät puolueettomina ja sitoutumattomina varsin valheellisesti.

Länsimaisissa demokratioissakin ammattipoliitikot, joille maksetaan verovaroista tuntuvia palkkioita, pyrkivät ajamaan asioita haluamiinsa suuntiin, mielipidevaikuttavat ja narahtavat valehtelusta tai muunnellusta totuudesta tasaisin väliajoin. Heidän puheidensa painoarvo on kuitenkin eri luokkaa, kuin anonyymin ja huonoa suomea kirjoittavan verkkotrollin. Länsimaiset tiedotusvälineet puolestaan itse levittävät kritiikittä - siihen lapsellisen sinisilmäisesti luottavalle kansalle - esimerkiksi Yhdysvaltain ”tiedustelutietoa”, jonka turvin sikäläinen hallinto voi halutessaan perustella hyökkäyksen mihin tahansa, kuten nyt vaikka Irakiin 2003. Amerikkalaisten pelien ja elokuvien ja omien sotakertomustemme historian kyllästämään ja värittämään todellisuuteen kasvaneille suomalaisille ”hyvän puolelta” syötetyn totuuden vastapainoksi jokin internetin hiekkalaatikoilla toimiva trollitehdas on yhtä tyhjän kanssa, etenkin, jos se yrittää ajaa sellaisen valtion agendaa, jota kohtaan saamme epäluulon jo äidinmaidossa.

Kuten edelläkin totesin, internet on niin väärällään nimetöntä ja provosoivaa trollausta, että journalistin vihkiytyminen näin laaja-alaiseen ilmiöön vain yhdestä lähtökohdasta ja kapeasta näkökulmasta on nähtävä pyrkimyksenä vaikuttaa mielipiteisiin. Venäjätrollijahdissaan toimittaja Jessikka Arolta ja kumppaneilta on tuntunut jäävän huomaamatta, että eihän tässä maassa uskalla Venäjästä positiivista sanaa sanoa kukaan omalla nimellään, kun rajalle ja saunan taakse kyyditsijöitä on tarjolla jonoksi asti.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

"...eihän tässä maassa uskalla Venäjästä positiivista sanaa sanoa kukaan omalla nimellään, kun rajalle ja saunan taakse kyyditsijöitä on tarjolla jonoksi asti."

Siis oikeesti vai maalailetko vaan?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Niin korkeintaan antavat tänne Puheenvuotoon bannin, jos ryhtyy oikein kunnolla trollaamaan!

Jari Rauhala

Tavallaan tilanne panee miettimään ettei kyse ole vain Suomesta, vaikka "Jessikoiden" raportit niin antaisi ymmärtää.
Onko todellisempaa se, että liberaalinen kansainvälinen järjestys on kokenut pysäytyksen?
Ja nyt tuntuu nousevan konfliktiin viittaavaa Ukrainan lisäksi, niin Balkanilla kuin ainakin mediassa Itämerellä. Kaikessa on kuitenkin Venäjä joko suoraan tai mutkan kautta, mm. kaasuputkiensa kanssa, osallisena.

Mikähän siinä on ettei venäläiset ole kiinnostuneet tästä kansainvälisestä liberaalista järjestyksestä?

Joku joka ymmärtää paremmin voisi hieman valaista asiaa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Liberaalissa järjestyksessä on aina vaarana, että valta vaihtuu vaaleissa. Ei se sen vaikeampaa ole.

Jari Rauhala

Kiitos Snellman, mutta avaa hiukan enemmän.

EU ei ole ilmeisesti silloin liberaalinen järjestys. Ylintä valtaa käyttää vaaleilla valitsematon komissio, jonka joku on, mutta ei kansalaiset, valinnut. Ei sen ylin valta vaaleissa vaihdu.

Enpä tunne asiaa hyvin, mutta aikanaan samaa systeemiä Kremlissä on nimitetty politbyrooksi ja sellaisesta systeemistä venäläisillä taitaa olla karmeat kokemukset. Heidän näkökulmastaan sinnekö pitäisi palata?

Oliko Björn Wahlroos, joka on sanonut että pois enemmistön tyranniudesta vai demokratiasta. Tuosta näkökulmasta ja Venäjä kriittisten puheista siitä valtiosta venäläiset ovat jo liberaalissa järjestyksessä. Poissa enemmistön turhasta demokratiasta tai tyranniudesta, miten haluaa sanoa.

Missä sitten ongelmat? Onko se ikiaikainen mutta moderni muutos nimityksillä ja pitää olla tietyn johtoinen liberaalinen järjestys?
Täytyy myöntää että on varsinainen soppa.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman Vastaus kommenttiin #5

EU:n hallinto ei ole mikään liberalismin riemuvoitto, se tiedetään. Mutta sen kanssa voi elää. Komissiossa naamat vaihtuvat jäsenmaiden parlamentaaristen voimasuhteiden mukaan ja Euroopan parlamentti valitaan niin vapailla vaaleilla, että putinistihörhöt ovat siellä lisääntymään päin. Juuri tämä on todiste liberaalin järjestyksen ylivoimaisuudesta esimerkiksi Venäjään ja Kiinaan nähden.

Jari Rauhala Vastaus kommenttiin #6

Ehkä asia ei ole niin yksioikoinen, että EU ei olisi ollut riemuvoitto.
Systeeminä tai järjestelmänä, jos hiukankin on uskominen niin uutisia kuin muitakin kirjoituksia, niin on se ollut "riemuvoitto" suuryrityksille ja -pankeille, EU:n parlamentaarikoille + muille työntekijöille ja mitä muuta siihen liittykään.
Mutta se on tätä elämänmenoa. Eiköhän vallankäyttäjät ole kautta historian hankkineet etuja itselleen ja edustamilleen ryhmittymille, aina antiikin kreikasta komunismiin asti ja siitä eteenpäin.

Mutta se panee miettimään että 14% planeetan väestöstä, joka ei kaikkinensa ole asukkaineen tyytyväinen edes omaan liberaaliseen järjestelmään, niin sen johtajat haluavat saada 86% muusta ihmiskunnasta samaan kelkkaan. Yle uutisoi juuri Kiinan "öykkäröinnistä" Usa:ta vastaan.

Maallikkona pelkkä taskulaskin riittää siihen, että nyt uutisissa raportoidut syyt ja seuraukset eivät oikein täsmää?
Jos liberalismiin kuuluu se, että sen johtajat ja kehittäjät päättävät miten mm. Venäjän ja Kiinan on elettävä, niin ongelmia on luvassa. Eivät taida sitä sulattaa edes pakkokeinoin.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset