Kimmo Kautio Kokoaan Suurempi Suomi

Kuiskuttelu terrorisoi keskustelua

Satakunnan Kansan Tomi Lähdeniemen pääkirjoitus 11.10. heijastelee vahvasti Suomen turvallisuuspoliittista keskustelua:

 

"Puolustusvoimien entisen komentajan, kenraali Gustav Hägglundin luonnehdinta Suomen puolustuspoliittisesta asemasta on virkistävä poikkeus polarisoituneessa keskustelussa.

Julkista keskustelua seuratessa näyttää, että Suomella ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa: Nato-jäsenyys tai nykyistä läheisemmät suhteet Venäjään eli myöntyväisyyspolitiikka."

 

Jos kenraali Hägglundin ajatus siitä, että nykyinen tilanne on ideaali, voi olla jollekin uusi ja raikas näkökulma, jota kukaan ei näytä edustavan, niin pitäisikö meidän luovuttaa tällaiselle seurailijalle Darwin-palkinto vai syyttää siitä propagandaa, jonka uhriksi hän on kenties joutunut? En ole aivan varma, mutta jos keskustelua aidosti seuraa, sen läpi pitäisi kyllä kyetä näkemään. Ei myöntyväisyyspolitiikalla ole kannatusta kuin korkeintaan marginaalissa. Sehän on tänä päivänä lähinnä propagandistisessa mielessä käytetty termi, eikä ymmärtäminen ole missään nimessä sen synonyymi. Sellaisen väittäminen olisi eräänlaista vihapuhetta; kiihottamista suomen kieltä vastaan. 

 

Hägglundin ajatus hyvistä suhteista kaikkiin ilmansuuntiin on Suomen historialliseen perintöön nojaavan, pitkäaikaisen linjan mukainen ja kansan ylivoimaisen enemmistön tukema. Suomella ei ole mitään syytä muuttaa linjaansa suuntaan tai toiseen, vaan nyt olisi syytä keskittyä siihen, että maanpuolustus järjestetään tässä viitekehyksessä mahdollisimman tehokkaasti ja toimitaan muutoin aktiivisen vakauspolitiikan hengessä.

 

Julkista keskustelua hyvin vähän seuraaville tai sitä ymmärtämättömille toki saattaa näyttää siltä, että Suomen vaihtoehdot ovat vain myöntyväisyys tai Nato-jäsenyys. Siihen on syynsä. Tällaisen mustavalkoisen diskurssin ylläpitäminen on aktiivisten nato-kuiskuttelijoiden tavoite, koska sillä saa liittoutumisen näyttämään houkuttelevalta. Vastalauseet tällaista keskustelukulttuuria ja kuiskuttelijoiden argumentteja vastaan ovat kuitenkin useimmiten Suomen perinteeseen nojaavan linjan puolustamista, eivätkä mitään myöntyväisyyttä. Polarisoituneen turvallisuuspoliittisen keskustelun oikeat navat ovat liittoutumista kannattavat muuttajat ja sitä vastustavat säilyttäjät.

 

Nato-kuiskuttelijat ovat paradoksaalisesti - ja myönnettäköön, että pirullisen ovelasti - peräänkuuluttaneet parempaa ja avoimempaa keskustelua samaan aikaan, kun ovat tosiasiassa terrorisoineet sitä maalaamalla Hägglundin ja monen muunkin (Tuomioja, Heinäluoma, Volanen, Visuri jne.) näkemykset mennyttä maailmaa edustavien setämiesten höpinäksi. Informaatio- ja hybridisodan sekä trollauksen käsitteistä on vuoltu leimakirveelle pitkä jatkovarsi.

 

Ilman vasta-argumentoijien leimaamista menneisyyden edustajiksi tai Venäjän narratiivin toistelijoiksi, nato-kuiskuttelijoiden työkalupakki tyhjenee kuitenkin lopulta aika nopeasti. Esimerkiksi some-keskusteluissa kannattaa seurata, miten pitkään natottaja pärjää ilman leimaamista, olkiukkoja tai muuta erimielisen keskustelijan persoonaan tai keskustelutapaan kohdistuvaa ad hominem -argumentointia. Erimielisiin kohdistuva salaliittoteoreetikon leima on myös arkipäivää samalla, kun sitä ei millään suostuta antamaan samanmielisille vaikkapa "kaikki on hybridisotaa" -narratiivista tai Alpo Rusin "Bäckman kaatoi Stubbin" -tyyppisistä hihasta ravistetuista tarinoista. Näiden lisäksi keskustelun seuraajille voi myös vihjata, että kannattaa tarkastella turvallisuuspoliittista argumentointia moraalifilosofisestakin kulmasta: Jos argumentoinnista redusoidaan eettiset oletukset hyvyydestä ja pahuudesta pois, jääkö mitään jäljelle? Tai jos eettisiä määreitä käytetään, millainen moraalikäsitys taustalla vaikuttaa ja sovelletaanko aina samoja standardeja vai kaksinaismoraalia?

 

--

Satakunnan kansan pääkirjoitus 11.10.2016:

http://www.satakunnankansa.fi/paakirjoitukset/kolmas-tie-mahdollinen/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Hyvät suhteet kaikkii ilmansuuntiin??

-ihan riippumatta itäukrainasta,krimistä,,ossetiasta,georgiasta ja nyt syyriasta ??
-tuo itäinen naapuri vois lopettaa meuhkaamisen,painostamisen,,sotavarustelun ja propagandan niin sitten ehkä !!!

Käyttäjän kimmokautio kuva
Kimmo Kautio

No pitäisikö tehdä sopimus Yhdysvaltain kanssa, ihan riippumatta Irakista, Afganistanista, Libyasta, Syyriasta, Pakistanista...mitä näitä oli?

Vai mennäänkö kaksinaismoraalilla?

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

usa ei tietääkseni ole suomen rajanaapuri,-venäjän toimet syyriassa(aleppo)vertautuu täysin natsien varsovan gheton tyhjennykseen!!!

Käyttäjän kimmokautio kuva
Kimmo Kautio Vastaus kommenttiin #3

Syyriakaan ei ole Suomen rajanaapuri. Eikä Pohjois-Korea. Itseasiassa valtaosa maailman maista ei ole Suomen rajanaapureita. :D

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Kannattaa lukea Hägglundin kirja ennen kuin kaverista antaa mitään lausuntoja.

Itselleni oli todellinen yllätys, miten surkeaa oli kenraalin perustelutekniikka, oli kyse melkein mistä tahansa asiasta. On pelottavaa, että meillä on ollut tuollainen kaveri puolustusvoimain komentajana.

Hägglund on varmasti mukava seuramies, mutta järkevää faktapohjaista keskustelua häneltä on turha odottaa. Hänen pahin ongelmansa on juuttuminen menneisyyteen tai omaan hölmöksi todettuun mielipiteeseen. Mielipide ei voi muuttua, vaikka Venäjä ajaisi tankeilla rajan yli. Vielä vähemmän on merkitystä silläkään, että joku osoittaa, etteivät hänen teoriansa juutalaisten ylivertaisesta älykkyydestä ole edes kärpäsen kakan arvoisia.

Käyttäjän kimmokautio kuva
Kimmo Kautio

Kas. Saimme sen henkilöä ja keskustelutapaa arvostelevan ja menneisyyden edustajaksi leimaavan lausunnonkin tänne esimerkiksi.

Käyttäjän majuripasi kuva
pasi majuri

Laitoin tahallani kun huomasin näiden blogien yhden kevyimmistä kirjoituksista... Joskus pitää vähän rentoutua ja silloin on hyvä tsekkailla humoristien palstoja.

Käyttäjän kimmokautio kuva
Kimmo Kautio Vastaus kommenttiin #16

Saattaa tuo huumorikin taipua, mutta tämä ei edustanut sitä. Tämä sen sijaan on vähän kevyempää: http://kimmokautio.blogit.hameensanomat.fi/2016/10...

Käyttäjän Kehva kuva
Esa Aaltonen

Ennen sanottiin ettää kun ranskalainen miettii miltä lehmä maistuisi ja saksalainen jotain painokelvotonta, niin suomalainen murehtii mitä lehmä ajattelee hänestä. Onko mieli muuttunut eli eikö eurooppalaisten arvostus enää kiinnosta? Muutaman kateellisen hunnin kommenttia lukuunottamatta, Suomen arvostus on aina ollut korkeimmillaan juuri silloin kun toimimme välittäjänä "joka olisi muuten pitänyt keksiä" idän ja lännen välissä. Valtaosassa wanhoja Natomaita ollaan tilanteessa, että jos Natojäsenydestä olisi äänestetty 90- tai 2000- luvuilla, niin tuskin kukaan brittejä lukuunottamatta olisi liittynyt.

Koska huonosta keskustelukulttuurista on jo annettu esimerkki, pistän vielä paremmaksi. Kun katsoo Natottajien kirjoittelua, niin sieltä paistaa aika selkeästi läpi puolen tusinaa psyko/sosiopaateille tunnusomaista lähestymistapaa, joten kovin terveenä sitä ei voi pitää - tai ainakaan mukavana :-)

Me elämme valitettavasti vieläkin post-ww2 maailmassa, eikä syy siihen ole oikeastaan minkään kansallisvaltion vaan ko. sodan takia syntyneen rakenteen, josta presidentti Eisenhower ja Edward Snowden olivat yhtä mieltä. Kotitehtväksi jätetään sen selvittäminen miksi Nato on sille rakenteelle niin tärkeä...

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

"Kuinka näet rikan veljesi silmässä etkä huomaa malkaa omassa silmässäsi?"

Kritisoin Kaution arvostelukykyä hänen aiemmassa kirjoituksessaan, ja hän sen perusteella leimasi minut "venäjävastaiseksi". Näin se leimakirveen varsi ylettää.

Kautio voisi poistaa sanan "sähly" tuolta blogiprofiilistaan.

Käyttäjän kimmokautio kuva
Kimmo Kautio

En kuollaksenikaan muista, eikä nimesikään kuulosta tutulta. Missä kirjoituksessa? Pistä vielä kommentin numero, niin käyn katsomassa ja katumassa.

Käyttäjän kimmokautio kuva
Kimmo Kautio

Jaa. Löysin. Se oli tuo "Levittääkö upi disinformaatiota?"

Muistin virkistykseksi kopioin myös sinun sisääntulosi keskusteluun:

"Kautio on moneen kertaan osoittanut meille blogien lukijoille arvostelukyvyttömyytensä.

Yksi Venäjän keskeisistä tavoitteista on ollut hämärtää toden ja valheen eroa ja saattaa myös läntinen tiedonvälitys epäluotettavaan valoon. Kautio on syönyt tämän syötin koukkuineen ja hän kuvittelee "totuuden" olevan jonkinlainen keskiarvo eri lähteistä saatavista "tiedoista". Valhe ei kuitenkaan ole mikään toinen näkökulma - valhe on ja pysyy valheena.

Kehotan Kautiota jättämään kaikenlaisen yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja keskittyvän muihin askareisiin. Suomi ei kestä noin helposti suggeroitavaa poliitikkoa."

Oma vastaukseni:

"Tuota, mistä voi päätellä, että olet blogin lukija? Kommenttihan oli silkkaa ad hominemia alusta loppuun. Meinasin poistaa, mutta jätänkin sen tähän ihailtavaksi esimerkiksi venäjävastaisten henkilöiden toimintatavoista."

Jos et ole venäjävastainen, niin pahoittelut. Mitäpä olet mieltä, kuinka asiallisesti kirjoitit? Olkiukkosi oli ainakin mallikelpoinen.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Hägglund sotilaana ymmärtää, että diblomatia on vahvin maanpuolustuksellinen aseemme. On luojan lykky, että maamme on välttynyt "sotahullusta" pv-komentajasta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomen perinteinen linja on ollut viimeiset 20 vuotta EU-jäsenyys ja hidas liukuminen kohti länttä ja Nato-jäsenyyttä. Lännen lähentyminen alkoi jo oikeastaan 1970-luvulla, kun solmittiin EU:n kanssa vapaakauppasopimus.

http://luntatupaan.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223284...

Käyttäjän kimmokautio kuva
Kimmo Kautio

Ei riitä 20 vuotta. Itseasiassa jo Kekkonen veti Suomea länteen puolueettomuuspolitiikan turvin.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Niin voidaan sanoa, että nykyinen perinteinen länttä lähentyvä politiikka sai alkunsa jo 1970-luvulla neuvostojohtajien otteen herpaantuessa. Tätä suuntausta vastustivat jo tuolloin mm. Erkki Tuomioja ja SKDL/SKP.

Käyttäjän kimmokautio kuva
Kimmo Kautio Vastaus kommenttiin #14

Minusta se oli viisas tie silloin, mutta se alkaa olla kuljettu loppuun tai ainakin sitä pitää hyvin kriittisesti tutkia. Esimerkiksi EU on melkoinen monsteri ja tullut aika kauas sieltä hiili- ja teräsyhteisön ajoista. TTIP-sopimusneuvottelut ovat olleet suoranaista demokratian irvikuvaa ja itsepäisyys euron ongelmien edessä on myös käsittämätöntä. Euroopan liittovaltio, jota katseilta piilossa ajetaan, on sen verran suuruudenhullu hanke, että se kaatuu omaan mahdottomuuteensa, ellei Euroopan yhtenäisyyden nimissä oteta lusikkaa kauniiseen käteen ja linjata selvästi, että kyse on valtioiden liitosta, eikä liittovaltiosta.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #19

EU:ssa kuitenkin ollaan mukana eikä sieltä Suomi vain noin vain lähde!

Käyttäjän kimmokautio kuva
Kimmo Kautio Vastaus kommenttiin #20
Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Natottajat eivät halua keskustelua vaan sanelua jossa Nato on ainoa vaihtoehto.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Tarkoitat siis, että natoon liittyminen ei ole vaihtoehto lainkaan?

Käyttäjän HeikkiJokinen kuva
Heikki Jokinen

Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Olen jo pitkään tuskaillut, kun olen yrittänyt löytää sitä "avointa ja rehellistä" natokeskustelua ja törmännyt olkiukkoihin, leimakirveisiin ja ad hominemeihin pääosin Natoon myönteisesti suhtautuvien taholta. Tuollainen toiminta on omiaan tukahduttamaan koko keskustelun, liekö se sitten tarkoituskin. Mutta olenpa minäkin saanut osani, kun olen epäillyt Natoon liittymisen mielekkyyttä. Pyrin aina pitämään keskustelun asiassa, mutta silti olen saanut lukea olevani herkkäuskoinen, ymmärtämätön, menneisyydessä elävä ja jopa viideskolonnalainen. No, tuollainen nimittely on vain vahvistanut uskoani siihen, että tässä asiassa olen maltin, rauhan ja sivistyksen joukko-osastossa.

Käyttäjän aveollila1 kuva
Antero Ollila

Keskustelupalstoilla tilanne on täysin kaksinapainen, jossa vastapuolta lyödään kuin vierasta sikaa. Kirjoittaja kuulutti kolmannen vaihtoehdon perään Nato- ja Venäjä-myönteisyyden rinnalle. Minä olen aina ollut ja olen edelleen Sveitsin mallin kannalla: täysi puolueettommuus ja vahvat asevoimat. Ei mitään sopimuksia mihinkään suuntaan.

Käyttäjän kimmokautio kuva
Kimmo Kautio

Minä olen joskus puolileikilläni heittänyt ilmaan, että mikseivät Suomi, Ruotsi, Itävalta ja Sveitsi muodosta keskenään ns. rauhanvälittäjävaltojen liittoa tmv, joka sisältäisi myös keskinäistä turvallisuusyhteistyötä ja edistäisi konfliktinratkaisua globaalisti?

Käyttäjän Kehva kuva
Esa Aaltonen

Tällainen olikin aikanaan - EFTA:n puitteissa sovittiin paljon muutakin kuin öljystä. Suomella ja Sveitsillä ja Ruotsillahan oli varsin julkistakin puolustusyhteistyötä, Itävaltaa ei oikein koskaan ollut salonkikelpoinen :-/
...
Nyt täällä ihmetellään lähes aina Suomea koskevien uutisten yhteydessä että olemmeko seonneet kokonaan vai mistä tuuli puhaltaa? Täällä toki wanhempi "suomalaisväestö" lukee lähinnä Hesaria ja siellähän agitoidaan jo aivan avoimesti uutta "Erkon sotaa". toim. huom. täällä = Dietikon, Sveitsi

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Vielä 2000-luvun alussa en nähnyt järkeväksi liittyä Natoon. Uskoin Venäjän hiljalleen siirtyvän kohti parlamentaarista oikeusvaltiota ja luulin Tsetseenian sodan olleen vain vanhan etupiiriajattelun viimeisiä kouristuksia. Georgian sota sen sijaan jo alkoi vaikuttaa siltä, että ihmishenget merkitsevät aika vähän, kun Venäjä haluaa järjestellä etupiiriään. Toimintatapaan kuuluu naapurimaissa asuvien venäläisvähemmistöjen hyväksikäyttäminen valtapoliittisten tavoitteiden ajamisessa. Ukrainan kriisi osoitti karulla tavalla, ettei alueella, jonka Venäjä katsoo kuuluvan etupiiriinsä, ole Kremlin mielestä itsemääräämisoikeutta. Se loputon kurjuus, joka Ukrainan horjuttamisesta seuraa niin ukrainalaisille kuin ukrainan alueella asuville venäläisille ei ilmeisesti merkitse Kremlille mitään. Ihmisuhreja ei surra ellei se sisällä jotain poliittista agendaa. Myös Aleppon säälimättömät pommitukset kertovat karua kieltään viattomien ihmishenkien vähäisestä merkityksestä.

Pienelle rajamaalle kuten Suomi on valtioiden itsemääräämisoikeus yksi tärkeimmistä arvoista. Nykyinen Venäjä ei tätä arvoa kunnioita ja sen myötä meidän on tunnustettava väriä. Jos emme puolusta esim. Ukrainan oikeutta päättää itse asioistaan, niin miten voimme edellyttää muiden puolustavan meitä?

Se, vaatiiko nykyinen tilanne meitä liittymään Natoon on mielestäni heidän asia, joiden vastuulla Suomen puolustus ja itsenäisyys on. Jos puolustusvoimat ja eduskunta katsoo se olevan etujemme mukaista, niin sitten sinne mennään. Ajatus kansanäänestyksessä, jossa fakta ja fiktio sekoittuisivat keskenään itse asian alle olisi erehdys.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

"Pienelle rajamaalle kuten Suomi on valtioiden itsemääräämisoikeus yksi tärkeimmistä arvoista". Ei tunnu olevan, vaan käydään Brüßelin pöydissä alle 2% osuudella nyökyttelemässä ja rukousaamiaisilla ohjeita hakemassa.

Toimituksen poiminnat