Kimmo Kautio Kokoaan Suurempi Suomi

Ehrnroothin puolustuspuhe politiikan tittelintuureille

Tittelintuure on Grimmin veljesten 1800-luvulta peräisin oleva satu, jossa mylläri halusi nousta korkeampaan asemaan valehtelemalla kuninkaalle, että hänen tyttärensä osaa kehrätä oljista kultaa. Suomen kielessä titteli viittaa arvo- tai virkanimikkeeseen. Arkikielessä ja käytännössä tittelintuuret korostavat statustaan noustakseen parempiin asemiin.

Kirjailija ja tutkija Jari Ehrnrooth kirjoitti torstaiaamun 23.5.2019 Ylen kolumnissaan Politiikka huutaa älyllistä ajattelua puolustuspuhetta politiikan tittelintuureille. Kirjoitus on siltä osin ihan asiaa, että älyllisyydestä ja valtiomiesmäisyydestä on politiikassa huutava pula. Silti on pakko ihmetellä, että mies on filosofisesti suuntautunut, mutta ei tee ensinkään eroa älyllisyyden ja oppineisuuden välillä. Älykkyyden määritelmiä on monenlaisia, mutta yleisesti sillä viitataan yksilön oppimisen ja sopeutumisen kykyyn ja sitä on montaa lajia. On esitetty myös sellaisia näkemyksiä, että älykkyys olisi kokonaan itsenäinen ominaisuus tai kyky.

Selvää on, että älykkyys voi johtaa tutkintoihin ja titteleihin, mutta tittelit ja oppiarvot eivät takaa kenenkään älykkyyttä. Tittelien, oppiarvojen ja statuksen korostaminen on siis tarpeetonta puhuttaessa älykkyydestä. Kansainvälisen älykkyysjärjestö Mensan Suomen osaston sivuilla luonnehditaankin Mensan jäsenistöä seuraavasti: "Mensan jäsenten joukossa on kaikenikäisiä ihmisiä 16-vuotiaista eläkeläisiin. Kaikki koulutusasteet, ammatit ja sosioekonomiset asemat ovat edustettuina jäsenistössä, kuten myös vaihtelevat maailmankatsomukselliset näkemykset ja poliittiset kannat."

Älykkyys ei ole sokeaa tiedeuskoa, kaikilla älykkäillä ihmisillä ei ole korkeakoulupapereita, eivätkä kaikki tohtorit, maisterit, tutkijat ja tittelintuuret todellakaan osaa suhteuttaa asioita, kuten Ehrnrooth kolumnissaan tulee antaneeksi ymmärtää. Ehrnroothin itsensä mainitsema ilmastohysteria käy hyvästä esimerkistä. Varmasti monelle tulee mieleen esimerkkejä korkeasti koulutetuista ihmisistä, jotka ovat liittyneet ilmastoalarmistien kuoroon vaatimaan Suomelta koko tulevan nelivuotiskauden politiikan kärkenä radikaaleja ilmastotekoja promilleluokan vaikutuksilla, vailla minkään valtakunnan poikkipuolista sanaa. Se on itsessään selvä osoitus suhteellisuudentajun puutteesta. Ymmärtääkseen, ettei älykkyyden ja koulutuksen välillä ole kohtalonyhteyttä, ei tarvitse kuin vilkaista vihervasemmiston suuntaan. Siis sinne, missä korkea koulutus ja naiivius yhdistyvät poikkeuksellisen hämmästyttävällä tavalla.

Itse kirjoitin eilen Puheenvuoro -blogissani - Lännettyminen sopimuksin ja liittosuhtein ei tee Suomesta länsimaata - tässä maassa esiintyvästä todelliselle älymystölle ja toisinajattelijoille naureskelusta ja irvistelystä. Suomalaisessa yhden totuuden julkisessa keskustelussa ilmatilaa valtamedioiden päätoimittajina ja korkean statuksen vakioasiantuntijoina hallitsevat lähinnä eliitin hännystelijät.

Nämä "tiedeympäristön koulimat", korkeasti koulutetut tutkijat ja asiantuntijat, joita Ehrnrooth jutussaan puffaa älymystönä, näyttävät usein hämmentävän yksimielisesti vain vahvistavan jo valmiiksi yksitotista keskustelua sen sijaan, että heillä olisi kykyä tuoda esiin uusia näkökulmia ja kilpailevia narratiiveja.

Ehrnroothin kirjoituksen pohjavire näyttääkin olevan meritokraattinen. Dystopia-kirjassaan Meritokratian nousu 1870-2033 (Weilin & Göös) edesmennyt brittiläinen labour-poliitikko, sosiologi ja kirjailija Michael Young kuvaa meritokratiaa aristokratialle vaihtoehtoisena tapana, jolla pyritään estämään tasa-arvoista kohtelua yhteiskunnassa. Sen voi nähdä edistävän todellisen älymystön vaientamista ja elitististen keskinkertaisuuksien nousua merkittäviin asemiin juuri tittelien turvin maassa, jossa korkea koulutus periytyy.

Youngin kirjasta kertovassa artikkelissaan Etelä-Suomen Sanomien Teppo Koskinen kommentoi:

"Young varoitti oman aikansa sosialisteja: jos tasa-arvon nimissä aletaan painottaa vain yksilön ansioita, esimerkiksi koulutusta, voi lopputuloksena olla äärimmäisen epäoikeudenmukainen tasa-arvo. Uusi eliitti, esimerkiksi liike-elämässä syntyvä, astuu helposti parlamentaarisen päätöksenteon yli. Kun tasa-arvo käsitetään suhteelliseksi, täytyy jollakin tavalla varmistaa myös oikeudenmukaisuuden toteutuminen."

Lähteet:

YLE uutiset 23.5.2019, Ehrnrooth, Jari: Politiikka huutaa älyllistä ajattelua, https://yle.fi/uutiset/3-10774837

ESS 6.12.2014, Koskinen, Teppo: Meritokratian huonompi puoli, https://www.ess.fi/Mielipide/esalaiset/2014/12/06/meritokratian-huonompi-puoli

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen

Jari Ehrnroot:

"Perussuomalaisten kasvava menestys johtuu paitsi kulttuurikonfliktista ja ilmastohysteriasta myös heidän johtajansa tieteellisestä puhetavasta, joka saa muiden puolueiden johtajat vaikuttamaan keskinkertaisilta virkamiehiltä.

Filosofian tohtori Jussi Halla-ahohan toimi slaavilaisten kielten tutkijana ennen antautumistaan politiikalle. Hänen äänikuninkuutensa antama vinkki kansalta kannattaisi ottaa opiksi muissakin puolueissa."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset